Merivirrat antoivat kyytiä, kun nelijalkainen muinaisvalas suuntasi Afrikasta kohti Etelä-Amerikan rantaa.

53 miljoonaa vuotta sitten Etelä-Aasiassa polskutteli ja tallusteli ensimmäisiä otuksia, joista kehittyivät tämän päivän valaat ja delfiinit.

Viimeistään kymmenen miljoonaa vuotta myöhemmin suku oli levinnyt Etelä-Amerikkaan. Siitä todistaa Perun etelärannikolta löytynyt aiemmin tuntematon sukulainen. Sen elinpäivistä on kulunut 42,6 miljoonaa vuotta.

Nelijalkainen Peregocetus pacificus -muinaisvalas oli häntä mukaan lukien nelimetrinen. Jokaisen varpaan päässä oli pieni kavio, joka auttoi kipuamaan merestä rannalle. Myös raajojen ja lantion muoto viittaa siihen, että eläin kykeni kävelemään kuivalla maalla.

Toisaalta jalkaterissä ja hännässä oli myös hyvästä uimataidosta kertovia anatomisia piirteitä: saukkomaiset räpylät varpaiden välissä ja majavamaiset häntänikamat.

Pitkä kuono ja terävät hampaat viittaavat siihen, että Peregocetus pacificus oli kalastaja, joka rouskutteli saaliinsa maapedon tavoin, toisin kuin nykyiset valaat.

Latinankielinen nimi tarkoittaa matkalaista, joka saavutti Tyynenmeren. Vähitellen merestä tuli pysyvä koti, valaiden suku menetti jalkansa ja sai tilalle evämäiset eturaajat.

Voimakas meressä, kömpelö maalla

Peregocetus pacificus -löytö on ensimmäinen kiistaton luurankotodiste nelijalkaisesta valaasta koko Tyynenmeren alueelta ja luultavasti Amerikkojen vanhin, kertoo tutkimusartikkelin kirjoittaja paleontologi Olivier Lambert Belgian kuninkaallisesta luonnontieteiden instituutista (siirryt toiseen palveluun).

Yhtä täydellisiä luurankoja on löydetty vain Intiasta ja Pakistanista.

Peregocetus pacificusin hännän viimeinen nikama on löytymättä, joten tutkijat eivät tiedä, huipentuiko häntä sellaiseen pyrstöön, jolla nykyvalaat antavat itselleen vauhtia.

Otus näyttää olleen vahva uija, mutta maalla liikkuminen oli kömpelömpää eikä ainakaan juokseminen onnistunut. Tutkijat arvelevat sen ehkä nousseen maalle vain parittelemaan ja synnyttämään.

Kymmenittäin luita, muun muassa hampaita sekä raajojen luita ja selän nikamia.

Merimatka Afrikasta oli puolet nykyisestä

Luut löytyivät kansainvälisen tutkijaryhmän kaivauksissa Playa Media Lunassa. Perun luonnonhistoriallisen museon paleontologi Mario Urbina oli havainnut rannikolla lupaavan aavikkoalueen joitakin vuosia aiemmin, ja maanpinnan alla piilikin kymmenien miljoonien vuosien takaisia meren sedimenttejä.

Luiden tarkka ajoitus varmistui mikrofossiileista, jotka olivat samassa kerroksessa. Geologinen ikä ja löytöpaikka tukevat hypoteesia, jonka mukaan Etelä-Aasiassa kehittyneet muinaisvalaat etenivät ensin Pohjois-Afrikkaan ja uivat sieltä meren poikki Amerikkoihin

Tutkijoiden mukaan ne saivat kyytiä merivirroilta. Välimatkakaan ei tuohon aikaan ollut kuin puolet nykyisestä. Aikaa meni silti päiviä tai jopa viikkoja, mitä he pitävät lisätodisteena siitä, että valaiden suku oli muuttumassa yhä enemmän pelkästään merinisäkkäiksi.

Tutkimus on julkaistu Current Biology (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä. Tutkijaryhmä jatkaa perulaisten valaiden ja delfiinien etsimistä vielä vanhemmista kerroksista.

Source: https://yle.fi/uutiset/3-10728583